Enää muutama kappale jäljellä!

Psykiatri Jussi Kääpä saa käsiteltäväkseen uransa haastavimman potilaan – itsensä. Alkaa menneisyyden turhautumien purkaminen ja avioerosta toipumisen työstäminen. Hoitosuhteen aikana pureudutaan ihmismielen omituisimpiin syövereihin, ja  lopputulos jättää lukijan mielikuvitukselle tilaa; paraniko joku, vai oliko edes mitään parannettavaa?

Hakkaraisen teksti on hengästyttävää verbaalista tykitystä, joka sieppaa lukijan mukaansa riemastuttavalle matkalle kolhitun psykiatrin epätavallisiin  elämänvaiheisiin. Parisuhdetta, perhettä ja ihmismieltä – oikeammin niiden ongelmia – käsitellään vakavan hilpeästi. Välillä kirjoittaja ryhdittää lämminhenkistä tarkkailua ruoskaniskuin. Ironiaa, hiven satiiria ja häivähdys farssiakin, mutta ituna pilkistävää totuutta unohtamatta.

Esikoisessaan Väinämöinen, vanhana syntynyt (Johnny Kniga 2004) Hakkarainen mankeloi kansalliseepos Kalevalan ymmärrettävään romaanimuotoon.