TET:in aikana olen oppinut paljon, esimerkiksi kassan käytön, joka on yllättävän
helppoa. Muita töitäni asiakaspalvelun lisäksi ovat olleet kirjalaatikoiden vienti
varastoon ja tapahtuman järjestelyssä auttaminen. Sain myös ajaa ihan
ensimmäistä kertaa sähköpyörällä, kun vein postia R-kioskille lähetettäväksi.
Vaikeuksia minulla ei ole paljoa ollut, alussa oli vain vähän vaikeata kassan käyttö
ja asioiden paikkojen muistaminen. Muuten kaikki on sujunut loistavasti.
Työväki täällä on tosi rentoa ja ystävällistä porukkaa, jaksoivat aina kertoa missä
on mitäkin ja miten tehdä kaikkea, vaikka monta kertaa kysyinkin.
Suosittelen käymään katsomassa kaupan maskottia Nappi-kissaa.
Onni, 9B, Myllykosken yhteiskoulusta
1) Päätös kirjasta
Vaikka paine vastata kysyntään olisikin kova, mietimme huolellisesti, mistä kirjasta teemme seuraavan äänikirjan. Tuottajan eli minun lisäksi tässä vaiheessa työaikaansa käyttää kustantaja Tarja Tornaeus. Ensimmäisessä palaverissa esiin nousee yleensä 3-6 kirjaa, joiden sisältöä puretaan tarkemmin. Mietimme myös ensimmäisen kerran mahdollisia lukijoita ja pohdimme kysymyksiä kuten ”Onko äänipankissamme lukijaa, joka olisi varmasti riittävän neutraali tai vaihtoehtoisesti eläytyy juuri sopivasti?” tai ”Onko meillä lukijaa, jonka kielitaito riittää useiden kielien puhtaaseen lausumiseen tai on valmis opiskelemaan niitä?” Saatamme luopua hyvästäkin kirjasta, koska ”se ei vaan toimisi äänikirjana”, mutta toisaalta saatamme päätyä kirjaan, jonka aavistamme saavan uuden elämän äänikirjana. Joskus päätös syntyy nopeasti, joskus taas ei, mutta lopulta sieltä nousee pari ylitse muiden. Pyrimme löytämään samaan aikaan luettavaa sekä miehelle että naiselle.
2) Yhteydenotto kirjailijaan
Tässä vaiheessa työryhmään liittyy kolmas henkilö, kirjailija. Otamme hyvissä ajoin (yleensä kuukausia ennen) yhteyttä kirjailijaan ja kerromme seuraavasta äänikirjastamme. Koska tämä on monelle kirjailijalle uusi asia, opastamme miten asiassa edetään ja miten tulemme työskentelemään. Kerromme minkälaista lukijaa olemme kirjalle suunnitelleet ja tiedustelemme, onko kirjailijalla samanlaisia ajatuksia vai haluaako hän kenties toisenlaisen lähestymistavan. Esimerkiksi mielessämme saattaa olla nuorekas ääni, mutta kirjailija toivookin yli 50-vuotiasta matalaäänistä lukijaa. Emme tee päätöksiä kuulematta ensin kirjailijaa.
3) Äänikirjan lukijan valinta
Tässä vaiheessa kirjailija saa kuunneltavaksi lukunäytteitä. On syytä huomioida, että äänipankkimme on todella laaja, joten alkukarsintaa on jo tehty esimerkiksi kirjailijan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. Yleensä kirjailijalle menee 3-5 ääntä, joista hänellä on mahdollisuus valita kirjalleen lukija. Jos päätös tuottaa vaikeuksia, kerromme lukijasta lisää tai tarvittaessa ilmoitamme oman toiveemme, jonka kirjailija voi suoraan hyväksyä. Kun kirjailija on tehnyt päätöksen/hyväksynyt lukijan, jossain päin Suomea soi tulevan lukijan puhelin tai sähköpostiin ilmestyy otsikko ”Äänikirjaan lukijaksi?” Kun lukija ilmoittaa ottavansa työn vastaan, on työryhmässämme neljäs henkilö. Emme koskaan kerro lukijoille, että he ovat ehdokkaina, vain valituille ilmoitamme. Näin vältämme sen, että emme tuota pettymyksiä vaan ainoastaan ilonhetkiä.
4) Kalenterit esiin!
Lukija saapuu palaveriin ja tässä vaiheessa mukaan liittyy työryhmän viides henkilö, Deluxe-studion Tero Tielinen, jota ilman meillä ei olisi äänikirjoja. Meillä on selkeä työnjako, joka on yksi niistä syistä, miksi tämä homma toimii. Emme koskaan vaivaa Teroa alkuvalmisteluilla ja hänellekin tulevat kirjat ja niiden lukijat paljastetaan pienellä viiveellä. Tämän teemme siksi, että hänellä riittää työmaata nauhoituksen jälkeen. Teron isosta ja tärkeästä roolista myöhemmin lisää! Takaisin palaveriin. Otamme huomioon kaikki lukijan toiveet. Aikataulut tehdään aina lukijan elämänvaiheeseen sopivaksi, me emme vain ilmoita, että tulet studioon päivänä x ja piste. Huolellisella suunnittelulla takaamme sen, että lukijalle jää reilusti aikaa valmistautua työhön. Lukijan on saatava tutustua kirjaan kaikessa rauhassa, päästävä tarinaan sisään, hakea oikeaa rytmiä ja tapaa lukea, ja jos kirjailijalla on ollut omia toiveita, niiden sisäistämiseen on annettava aikaa. Meille olisi kauhistuttava ajatus, että lukija saisi tekstin eteensä vasta studiossa eikä hän tietäisi sisällöstä ennakkoon juuri mitään. Se olisi kirjailijan, lukijan ja kuuntelijan aliarvioimista. Reunan äänikirjojen lukijat ovat kertoneet lukevansa kirjan 2-3 kertaa etukäteen.
5) Miten äännetään ”Do zakochania jeden krok”?
Tässä vaiheessa yhdistämme – jos mahdollista – kirjailijan ja lukijan. Lähtökohtaisesti pyrimme siihen, että he tapaavat toisensa ja keskustelevat kirjasta, mutta aina se ei ole mahdollista. Silloin on etsittävä muita tapoja. Ennen kuin lukija saapuu studiolle, on vielä selvitettävä useita häntä askarruttavia asioita, kuten esimerkiksi, miten ihmeessä lausutaan puolaa tai ”Tässä on joku ihmeellinen YouTube-linkki, miten ihmeessä tuon nyt luen vai luetaanko ollenkaan?” Ei muuta kuin selvittelemään. Kirjailijamme ovatkin joutuneet vastaamaan moneen kysymykseen ennen luku-urakkaa tai vaihtoehtoisesti Reunalla olemme joutuneet ratkaisemaan, miten painettu kirja muutetaan toimivaksi äänikirjaksi. Joskus voi käydä myös niin, että studiolla joudutaan lennosta ratkaisemaan jokin kohta, jos huomaamme, että se toimisi toisin luettuna paremmin. Kirjailijan luvalla voimme ”tuunata” kirjaa, mikä helpottaa työskentelyä.
6) Studioon!
Viimein koittaa odotetuin hetki: aloitamme äänikirjan nauhoittamisen. Studiolla työskentelee samaan aikaan kolme henkilöä, Tero, minä ja luonnollisesti itse päätähti, lukija. Jos mahdollista, kirjailija on aina tervetullut seuraamaan nauhoitusta ja tsemppaamaan lukijaa! Studiolla olemme aina iltaisin, joten käytännössä työskentelemme työpäivän päälle. Voisimmekin Teron kanssa sanoa, että meillä ei juurikaan ole vapaa-ajan ongelmia…Työnjako on selkeä: lukija lukee ja Teron kanssa autamme häntä ja valvomme, että kaikki menee oikein. Tero keskittyy kuuntelemaan soundia ja lausumista ja siinä mahdollisesti esiintyviä epäpuhtauksia ja itse toimin ”apulukijana” seuraten pysytäänkö tekstissä ja ennalta sovitut muutokset myös toteutuvat. Ensimmäiset hetket ovat aina haastavimmat, kun vielä vähän treenaillaan. Tutustumme toistemme työtapoihin, sovitaan miten toimitaan virheen kohdalla, haemme rentoutta ja oikeaa fiilistä, ja Tero säätelee nappuloita niin kauan että kaikki on varmasti kunnossa. Kun kaikki on valmista, tulee lukijalle luureihin ilmoitus ”pyörii”, ja niin alkaa äänikirjan nauhoittaminen.
7) Illat studiolla – keskittymiskyky koetuksella!
Nauhoittaminen vaatii koko kolmikolta keskittymiskykyä, kun saatamme työskennellä myöhään illalla ja väsyneinä. Huomioimme myös, että tehtävään valittu henkilö voi tulla paikalle nälkäisenä suoraan töistä. Jääkaapista löytyy purtavaa! Mutta mitä kauemmin olemme viettäneet aikaa studiolla, sitä varmemmin homma toimii. Teron kanssa olemme tehneet yhdessä töitä sen verran kauan, että toistemme työtapoja ei tarvitse enää opetella. Pelkkä ele tai katse riittää, jos jokin ei mennyt kuten piti ja tarvitaan uusinta. Koska meitä on kaksi, lukijan on turvallisempaa keskittyä itse lukemiseen – toisinaan Tero havaitsee jotain mitä minä en tai toisinpäin. Lukijalle mahdollisia virheitä ovat esimerkiksi aikamuodon ja nimien vaihtumiset kesken tarinan. Pidämme riittävästi taukoja ja lukijan ehdoilla mennään - aina. Jos tuntuu, että illan urakka oli siinä, jatkamme seuraavana iltana. Emme kuormita lukijaa ja pakota häntä lukemaan loppuun ”vaikka väkisin”, koska meille laatu on tärkeintä. Riittävästi levännyt lukija suoriutuu urakasta paremmin.
8) Tero, tykkäätkö editoida?
Kyllä tykkää, ja me olemme onnekkaita, että hän nauttii siitä. Kun lukija on saanut vaativan urakkansa valmiiksi, hänet päästetään ansaitulle levolle. Itse siirryn seuraavan äänikirjan pohjustamiseen ja odottamaan editoinnin valmistumista, ja areena on Teron. Kirjan editointi on hänen valtakuntaansa. Emme koskaan puutu siihen, annamme hänelle vapaat kädet tehdä siihen juuri sellaisen soundin kuin hän itse parhaaksi näkee. Äänikirjoissamme pyrimme tarkkuuteen ja poistamme ylimääräiset huokaukset ja maiskutukset. Kauanko hänellä menee aikaa yhden kirjan editoinnissa? Kauan! Äänikirjamme editoidaan huolellisesti, ja Tero luo ammattitaidolla siihen sellaisen äänimaailman, että niitä on mahdollisimman mukava kuunnella.
9) Viimeistelyä vaille valmis
Tässä vaiheessa Tero ”luopuu” kirjasta ja lähettää sen meille oikokuunneltavaksi. (lue: lähettää sen meille ja ilmoittaa, että parantaa sitä vielä hieman!) Graafikolta on tilattu äänikirjaan kansi, annetaan isbn-numero ja tiedot syötetään Kirjavälitykseen. Kun ilmoitan Terolle, että kaikki on ok, hän hoitaa koko paketin Kirjavälitykseen, joka toimittaa sen eri jakelukanaville. Työ on tehty!
10) Äänikirja julkaistaan
Siellä se lopulta sitten on useiden tuntien työstämisen jälkeen kaikkien kuunneltavana. Juhlan paikka? Ehkä, mutta luultavasti olemme jo tekemässä seuraavaa. Olemme varautuneet palautteeseen ja otamme sitä vastaan tehdäksemme seuraavasta äänikirjan vielä paremman. Reunalle äänikirjan lukija ei ole pelkkä lukija vaan paljon enemmän. Hän on yksi reunalaisista, jolle voi avautua muitakin työmahdollisuuksia. Lukija voi olla esimerkiksi lavaisäntä, haastattelija videoissa, messumainosten lukija, tapahtumissa esiintyvä muusikko, mitä vain keksimmekin! Yhteisöllisyys on tässäkin projektissa meille niin tärkeä asia, että sen seurauksena lukijoista syntyy vaikka mitä – kuten vaikkapa kuvassa esiintyvä kuoro. Ja kaikki tämä on tapahtunut vaikka aloitimme oman tuotannon vasta muutama kuukausi sitten!
Teksti: Jarkko Ryynänen
Äänikirjoja koskevat kysymykset: jarkko@reunalla.fi
Kuvassa Reunan äänikirjojen lukijat Timo Trygg, Helena Berg, Ilkka Trygg ja Netta Herranen sekä Deluxe-studion Tero Tielinen.
Kuva: Henna Virén
]]>
Reuna käynnisti muutama kuukausi sitten äänikirjojen tuotannon Myllykoskella. Yhteistyökumppanimme on Studio Tero Tielinen. Tämä projekti siirtyi vastuulleni ja sen vetäminen on ollut todella mielenkiintoista. Meillä on hyvä porukka ja mikä parasta, opimme toisiltamme joka päivä jotain uutta! Kustannusjohtaja Tarja on taustalla hoitanut neuvottelut jakelukanavien kanssa, joten Teron kanssa olemme saaneet rauhassa keskittyä käytännön työhön. Teron kanssa työskenteleminen on ollut alusta alkaen helppoa, ja hänen kunnianhimonsa ja halu kehittyä aina vain paremmaksi on tehnyt minuun suuren vaikutuksen. Koska ajattelen työnteosta samalla tavalla, olemme muodostaneet toimivan duon. Odotan innolla tulevia projekteja.
Ensimmäinen äänikirja, Katariina Hakaniemen Suora lähetys, on jo nauhoitettu ja se julkaistaan lähiaikoina. Lukijana kirjassa on valloittava Helena Berg, joka todisti olevansa ilmiömäinen eläytyjä ja täysin oikea valinta Reunan historian ensimmäiseksi äänikirjan lukijaksi. Työ oli kovaa ja haastavaa, mutta meillä oli studiolla todella hauskaa! Saimme oikokuuntelijoilta kehuja persoonallisesta tyylistä ja voin hymyillen todeta, että juuri se ja ”reunamaisen tyyliin” luominen oli myös henkilökohtainen tavoitteeni. Pyrimme Teron kanssa siihen, että lukija saa olla luonnollinen, oma valloittava itsensä eikä häntä tulla koskaan rajoittamaan liikaa. Luomme lukijalle rennon ilmapiirin ja haluamme että studiossa on niin mukavaa, että se jää loppuelämäksi mieleen ikimuistoisena kokemuksena. Jos kaupan päälle autamme lukijaa uralla ja elämässä eteenpäin, se on meille pelkkää plussaa! Toivottavasti intohimomme, ilomme ja oma tyylimme tehdä äänikirjoja välittyvät jokaiselle! Miten valitsemme lukijan yhdessä kirjailijan kanssa, miten päätämme tyylistä ja miten etenemme siitä aina äänitykseen asti, siitä bloggaan myöhemmin.
Lista Reunan tulevista äänikirjoista ja niihin valituista lukijoista, sisältää myös paljastuksia uusista kiinnityksistä:
Suora lähetys (lukija: Helena Berg)
Jannen ja Elisan kapina (lukija: Ilkka Trygg)
Ei äitimateriaalia (lukija: Netta Herranen)
Kisu - Onnestain on puolet sinun (lukija: Timo Trygg)
Peilistä katsoo varis (lukija: Otto Pilli)
Lisäksi on varmaa, että keväällä tehdään selkokirjasta äänikirja. Kirjaksi on valittu Sanna-Leena Knuuttilan Ne lensivät tästä yli. Lukijaa emme ole vielä päättäneet.
Äänipankkimme on monipuolinen, mutta vielä olisi tilausta nuorille, 20-30-vuotiaille miehille ja naisille sekä nuortenkirjoja ajatellen 15-20-vuotialle tytöille ja pojille. Tunnistitko tästä itsesi ja alkoiko asia kiinnostaa? Tai haluatko vinkata lahjakkaalle kaverillesi? Yhteydenotot: jarkko@reunalla.fi
Kahdeksan kuukautta sitten viimeksi blogatessani opiskelin myynnin ammattitutkintoa ja olin kirjamyyjänä työharjoittelussa. Tutkinnon suoritettuani jäin Reunalle oppisopimuksella töihin ja opiskelemaan kustannusalaa. Työnkuvani on lievästi sanoen ”hieman laajentunut”. Toimin edelleen tarvittaessa kirjamyyjänä Reunan kirjakaupassa ja esimerkiksi messuilla, kuten viimeksi Jyväskylässä, mutta työtehtävät ovat siirtyneet enemmän kustantamon puolelle. Äänikirjaprojekti on vienyt ja tulee viemään paljon työaikaa. Kirjojen tekemisessä avustaminen, kirjailijahuolto, yhteyshenkilönä toimiminen sinne, tänne ja tuonne, markkinointi, verkkokauppa, tuotelehdet, ongelmien (useimmiten tietotekniikka) ratkaiseminen, uusien asioiden haltuunotto jne. päivittäisten rutiinien lisäksi vain joitain mainitakseni sekä tietysti Kymi Libri tähän päälle – työ ei siis ihan heti lopu.
Työtäni voisi kuvailla niin, että kun aamupäivästä saavun työpaikalle ja päättäväisesti päätän hoitaa yhden tehtävän, tulee Tarja toimiston puolelle kymmenen uuden tehtävän kanssa. Olenkin vakavasti harkinnut, että annan hänelle porttikiellon toimistoon! Tulevaisuudessa toivoisin vielä näkeväni Reunan kansainvälistyvän ja olevani siinä hyödyksi. Osaan sujuvasti espanjaa, minkä lisäksi opiskelen portugalia, katalaania ja italiaa, tässä järjestyksessä. Toivoisin vielä jossain vaiheessa löytäväni aikaa baskin ja galician kieleen.
E-kirjojen parissa työskentely kiinnostaa. Haluaisin myös edistää runouden (lempilapseni) asemaa Suomessa ja parantaa selkokirjojen tunnettuutta. Kaikelle mikä kehittää Myllykoskea olen myös avoin. Olen asunut täällä nyt yli viisi vuotta ja vaikka jollain aikamääreellä näen itseni ”hieman lämpimämmässä”, juuri nyt pidän Mylsää kotina ja hyvänä paikkana asua. Antakoon turkulaiset tämän anteeksi.
Lopuksi vielä kirjakauppakissa Napista. Karvaisen työkaverini työ ei ole pelkkää nukkumista. Lokakuussa Nappi oli ainoa silminnäkijä varkaiden murtautuessa yöllä Reunan kirjakauppaan. Aihe on Myllykosken suosituimmalle työntekijälle edelleen arka eikä Nappi suostu asiasta keskustelemaan – poliisikin sai kuulusteluissa vastaukseksi vain pari miauta ja yhden kehräyksen. Varkaat saatiin lopulta kiinni, ja Nappi voi hyvin! Marraskuussa Napin haasteet vain kasvoivat, kun kirjakaupalla vieraili koululaisryhmiä. Napin toisen nimen täytyy olla Kärsivällisyys, sillä niin urheasti hän kestitsi pieniä vieraitaan. Joulukuun alku on ollut kiireinen, joten viime päivät kustantamon ilmapiirijohtaja on lähinnä keskittynyt lepäilyyn ja joululahjojen vastaanottamiseen.
Jarkko
Kuvassa Nappi saa ensimmäisen joululahjansa, kiitos Riitta Lappi!
]]>Tervehdys! Kaksi kuukautta sitten etsiessäni työssäoppimispaikkaa astuin ensimmäisen kerran Reunan kirjakauppaan. Tiskillä minua oli vastassa Suomen ensimmäinen ja ainoa kirjakauppakissa Nappi. Kaksi kuukautta myöhemmin olemme jo ystävystyneet, ja itse olen nyt tiskin toisella puolella palvelemassa asiakkaita. Nappi on ehdottomasti paras työkaveri. Ainoa asia mistä olen hänelle kateellinen on työtehtävät, sillä hänellä on oikeus nukkua työpaikalla. Kaiken lisäksi häntä kehutaan siitä hyvästä! Itse en ole vielä koettanut onneani....
Tällä hetkellä meitä pitävät kiireellisenä tulevat kirjauutuudet sekä kesällä edessä olevat Kymi Libri -kirjamessut, jotka järjestetään heinäkuussa Kouvolassa.
Nyt kun olemme lyhyesti tutustuneet ja aloittaneet uuden blogin, pyrimme jatkossa aktiivisesti kertomaan niin Napin työpäivistä kuin sekä kirjakaupan että kustantamon toiminnasta. Kirjakauppakissa Nappi sekä muut Reunan työntekijät ovat tavattavissa maanantaista torstaihin kello 12-18 ja perjantaisin kello 11-16.
Lämpimästi tervetuloa, nähdään!
]]>